Usko yhteen Jumalaan Taivaalliseen Isään ja Jeesukseen Kristukseen hänen poikaansa, sekä Pyhään Henkeen. Yhdessä he muodostavat Jumaluuden.

Keskeistä Kristinuskossa on Jeesus Kristus. Hän syntyi neitsyt Mariasta. Tämä aiheuttaa epätietoisuutta, että miten syntyä neitsyestä? Taivaan Isälle, jonka voimalla kaikki on luotu tuskin tuottaa teknistä ongelmaa saattaa neitsyt raskaaksi.

Jeesus eli ihmisenä täydellisen, synnittömän elämän. Sen ansiosta Hän kykeni sovittamaan ihmisten synnit. 

Hän kuoli ristillä ihmisten syntien sovittamiseksi. Hänen ansiostaan ihmiset eivät kuole riippumatta mistään syntisyydestä.

Hän nousi kuolleista kolmantena päivänä. Tästä johtuu ajatus siitä, että on muutakin elämään kuin vain tämä maallinen todellisuus.

Evankeliumit ovat Matteuksen, Markuksen, Luukkaan ja Johanneksen kertomukset Jeesuksen elämästä. Voit lukea sen yhtenäisenä kirjasta Ihmisen Poika. Se on Jeesuksen elämäkerta. Siinä kerrotaan Hänen opetuksistaan ihmisille ja varhaisen kirkon synnystä.

Raamattu on pyhä kirja, joka kertoo Jumalan kanssakäymisestä ihmisten kanssa.

Pelastuminen on kahtalainen, pelastumista sekä fyysisestä että hengellisestä kuolemasta. Kaikki ihmiset pelastuvat fyysisestä kuolemasta Jumalan armosta Jeesuksen Kristuksen kuoleman ja ylösnousemuksen kautta. Jumalan armosta jokainen ihminen voi pelastua myös hengellisestä kuolemasta uskomalla Jeesukseen Kristukseen. Tämä usko näkyy kuuliaisuutena evankeliumin laeille ja toimituksille sekä Kristuksen palvelemisessa.

Hengellinen kuolema tarkoittaa eroa Jumalasta. Ajatuksiltaan, sanoiltaan ja teoiltaan pahat ihmiset ovat hengellisesti kuolleita, vaikka he elävätkin yhä maan päällä (1. Tim. 5:6). Ihmiset voivat puhdistua synnistä ja voittaa hengellisen kuoleman Jeesuksen Kristuksen sovituksen kautta ja olemalla kuuliaisia evankeliumin periaatteille.

Etiikka ja elämäntapa ovat tärkeässä asemassa kristityn elämässä. Ymmärtävä ihminen ei kyseenalaista evankeliumin perusoppia, joka kehottaa lähimmäisen
rakkauteen, totuudellisuuteen, epäitsekkyyteen, nöyryyteen, anteeksi antamiseen ja parannuksen tekoon. 

Ei sillä, että niitä olisi aina noudatettu, mutta niihin vertaamalla voi tarkistaa yksilön ja yhteiskunnan henkisen tilan. Jeesuksen opetukset luovat länsimaisen kulttuurin moraalisen pohjan ja taustan.

Tiivistetysti: Kristinusko on uskoa siihen, että Jumala rakastaa maailmaa niin paljon, että hän lähetti ainoan Poikansa Jeesuksen kuolemaan ihmisten syntien tähden ja voittamaan kuoleman, jotta ihmisillä olisi mahdollisuus elämään Jumalan kanssa nyt ja iankaikkisesti.

Miten lähestyä Jumalaa jota toiset pitää vähäjärkisten höynötyksenä, jonain yliluonnollisena uskomuksena. He pitäytyvät ns. tieteellisessä totuudessa. No, he myös pitävät itseään sattumalta syntyneen apinan jälkeläisinä.

Toiset taas pitävät jumalaa Isä Jumalana, jonka lapsia me ihmiset olemme. Hän on siis meidän henkemme Isä. Meillä on tietysti myös fyysiseen maailmaan kuuluva isä, jonka tunnustavat nuo toisetkin.

Jumala valtakunta on taivaassa. Paljon muuta tästä asiasta ei voi sanoa. Raamattu kertoo jotain.

Joh.1:1-3
Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala.

Jo alussa Sana oli Jumalan luona.

Kaikki syntyi Sanan voimalla. Mikään, mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman häntä.

Joh.17:3-5
Ja ikuinen elämä on sitä, että he tuntevat sinut, ainoan todellisen Jumalan, ja hänet, jonka olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.

Minä olen kirkastanut sinut täällä maan päällä saattamalla päätökseen työn, jonka annoit tehdäkseni.

Isä, kirkasta sinä nyt minut, ota minut luoksesi ja anna minulle se kirkkaus, joka minulla oli sinun luonasi jo ennen maailman syntyä.

Heb.12:9
Ja vielä: meillä oli ruumiilliset isämme kurittajina, ja heitä me kavahdimme; emmekö paljoa ennemmin olisi alamaiset henkien Isälle, että eläisimme?

Raamattu kertoo paljon muutakin mutta tällä perusteella voi jo kiteyttää asiaa.

Alussa oli Sana. Hän on Jeesus Kristus, joka oli alussa Jumalan luona. Jeesus on siis se Jumala, jonka kautta kaikki luotiin. Tarkoitetaan tämän fyysisen maailman luomista, jossa me saamme elää.

Voidaan ajatella, että on kaksi rinnakkaista maailmaa: tämä meidän fyysinen ja materiaalinen maailma sekä ”taivas”, joka on hienompaa ainetta kuin tämä meidän.

Tiede tutkii maailmankaikkeutta fyysisestä aineesta käsin, jota on laskettu olevan vain 5% maailmankaikkeuden massasta. Tutkimuksen kohteena olevaa ”pimeää” ainetta tiedetään olevan 27% ja ”pimeää” energiaa 68% mutta niitä ei tunneta. Suurin osa (melkein kaikki) maailmankaikkeudesta on siis vielä tieteellinen mysteeri.

Tutkijat epäilevät ”pimeän” aineen koostuvan hiukkasista, joita ei vielä ole löydetty.

Itse elämän alkuperä, niin sanottu abiogeneesi, on edelleen avoin tieteellinen kysymys. Luomisen ajatusta ei voi mitenkään poissulkea.

Jumalaan uskominen ei ole loikan ottamista logiikan ulkopuolelle — vaan voi olla sen looginen jatkumo.

Jos maailmassa on mielekkyyttä ja älyä, sen lähteen täytyy olla vielä suurempaa älyä.

Jumalaa voi pitää todennäköisenä.

Jumalaa ei voi tietää tieteellisesti niin kuin ei ”pimeää” ainettakaan ymmärretä mutta kuitenkin tiedetään, että sitä on. Jumalaan pitää uskoa, että voisi ymmärtää.

Viisaat ajattelijat ovat sanoneet:

“Sydämellä näkee paremmin kuin silmillä.” – Antoine de       Saint-Exupéry

“Jumala ei ole käsitteenä ymmärrettävä — Hänet voidaan vain kokea.” – Søren Kierkegaard

“Korkein totuus ei ole sanojen tavoitettavissa. Se voidaan vain oivaltaa.” – zen-viisaus

Mitä mieltä itse olet Jumalasta?

Charles Darwin (1809–1882) oli englantilainen luonnontieteilijä, joka tunnetaan parhaiten evoluutioteoriastaan ja luonnonvalinnan käsitteestä. Hän on yksi merkittävimmistä tieteilijöistä historian saatossa, ja hänen työnsä on mullistanut käsityksemme lajien synnystä ja kehityksestä.

Darwinin keskeinen teoria: Evoluutio luonnonvalinnan kautta.

Darwin esitti, että kaikki elävät lajit ovat kehittyneet yhteisestä kantamuodosta pitkän ajan kuluessa.

Luonnonvalinta tarkoittaa, että yksilöt, joilla on hyödyllisiä ominaisuuksia, selviytyvät paremmin ja saavat enemmän jälkeläisiä, mikä johtaa näiden ominaisuuksien yleistymiseen populaatiossa.

Tämä ajatus oli radikaali, koska se haastoi perinteiset näkemykset, mukaan lukien uskonnollisen luomiskäsityksen.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt mitä Darwin sanoo teoksessaan Elämäni s.56, että ”Kaikkien asioiden alun mysteeri jää meiltä ratkaisematta; ja minun on tyydyttävä pysymään agnostikkona.”

Tiede on innolla omaksunut tuon evoluutioteorian koska sen avulla voidaan torjua kiusallinen, uskonnollinen luomiskäsitys.

Uskon kyllä, että evoluutiolla on paikkansa mutta kaiken elämän alkuperälle se ei riitä selitykseksi.

Ota kantaa ja kerro oma näkemyksesi asiasta.

Jokainen ajatteleva ihminen on muodostanut itselleen Maailmankuvan tai todellisuuskäsityksen. Kaikilla on jonkilainen elämänkatsomus, enemmän tai vähemmän perusteltu. 

Nykyisin on suosittua suhtautua tähän kysymykseen ”järkevästi” ja ajatella tieteellisesti, että kaikki on syntynyt sattumalta ilman mitään sen kummenpaa tarkoitusta tai merkitystä.

Toinen vastaus ja näkökulma tähän kysymykseen on luominen. Jumala on luonut kaiken. Jos tämä tuntuu oikealta niin herää lisäkysymyksiä. Mikä on luomisen tarkoitus?

Sanovat, että luominen vaihtoehto olisi yliluonnollinen. Toisaalta sattumalta syntyminen ei myöskään tunnu luonnolliselta, että noin vaan tyhjästä voisi jotain syntyä.

Kerro oma kantasi tähän pohdiskeluun.