
Esko Valtaoja

Kari B Lilja
Esko Valtaoja on tunnettu uskonnottomuudestaan ja siksi tässä blokissa kommentoin hänen kirjaansa Tiedän uskovani, Uskon tietäväni.
Esko: Musta ja valkoinen, tuli ja jää, Perotine ja Juanita, kaksi uskonnon uhria,
toinen vapaaehtoisesti omaan kohtaloonsa ylpeänä kävellyt, toinen Jumalan nimissä hirvittävällä tavalla murhattu.
Molemmille riittää lukemattomia kanssa siskoja ja -veljiä ihmiskunnan pitkän historian aikana.
Jeesuksen uhri ei ole koskaan riittänyt kristityille, vaan hänen nimissään on aina täytynyt uhrata vääräuskoisia.
Kari: Juanita oli 500 luvun inka neitonen, joka tuskin oli mikään vapaaehtoinen uhri. Hänet uhrattiin pelon ja tietämättömyyden vuoksi.
Perotine Massey oli 1500 luvun englantilainen nuori nainen, joka poltettiin elävältä ei kristinuskon vuoksi vaan pelkän pahuuden, tietämättömyyden ja vallankäytön uhrina.
Ateistit käyttävät näitä kristuksen nimissä tehtyjä kaameuksia selityksenä kristinuskoa vastaa.
Kristus ei käskenyt polttaa ketään.
Esko: Miksi sitten yleensä kerroin Perotine Masseystä? Koska Perotinen uhri osoittaa, että uskonto ei voi vaatia itselleen moraalista auktoriteettia, joka jollain tavalla ylittäisi muun, ei uskonnollisen maailman moraalin.
Oletetaan argumentin vuoksi, että kristinuskosta, Raamatusta ja Jeesuksen opetuksista todella löytyy se jumalallinen, korkein moraali ja elämän eettiset periaatteet.
Jokainen nyky kristitty on varmasti yhtä mieltä siitä, että Perotinen polttaminen roviolla oli väärin ja että sellaista ei saa tapahtua enää.
Toisaalta hänet tuomitsivat kristityt, jotka syvällä sydämessään,
Raamattuun tukeutuen, tiesivät tekevänsä oikein.
Kari: Tuon ajan kristityt tuskin monetkaan tunsivat Raamattua, he tekivät niin kuin sanotaan, varmasti myös pelon vuoksi. Jos joku olisi noussut vastustamaan toimitusta olisi voinut kokea saman kohtalon.
Se oli puhdasta pahuutta ja tietämättömyyttä. Kristinuskoa se ei ollut.
Esko: Elämän ja maailman monimutkaisuutta ei voi hallita yksinkertaisilla elämänohjeilla. Käsky ’älä tapa’ ei ole koskaan estänyt ihmisiä tappamasta eikä tehnyt kristityistä absoluuttisesti väkivaltaa kaihtavia pasifisteja.
Kari: Eipä ole, olet oikeassa.
Ihmiset ovat kaukana täydellisyydestä, heitä vetää puoleensa kaksi tahoa ja siinä täytyy valita joka hetki puolensa.
On kai silti hyvä antaa ohjeet, miten elää ja välttää pahaa esimerkiksi sanomalla ’älä tapa’. Se on ihan hyvä yleispätevä ohje. Valinta jää sitten yksilölle.