Jumala sanoi

Jumala sanoi: ”Tulkoon valo!” Ja valo tuli. Raamatun luomiskertomus kuvaa maailman alkua 1.Moos.1:3 näin. Ja valo tuli. Dan Hooper kuvaa asiaa fyysikon näkökulmasta kirjassaan Kaiken alku kertomalla: ”Kun katsomme tarpeeksi kauas menneisyyteen, näemme ajan, jolloin universumimme ei ollut alussa täynnä ainetta vaan valoa”.

Raamattu tosin sanoo, 1.Moos.1:2 että ”Maa oli autio ja tyhjä, pimeys peitti syvyydet, ja Jumalan henki liikkui vetten yllä.” Raamatun kirjoittaja kertoo asian ihmisten ymmärryksen mukaan. Mielenkiintoinen ajatus kuitenkin, että tiede tietää kertoa, että kaikki maailmankaikkeudessa oli ensin valoa ennen inflaation alkua. Kari Enqvist sanoo, että ”Voimme vain arvailla, mikä inflaation täsmälleen ottaen aiheutti”. Kaiken universumissa näkyvän rakenteen alkusyy on inflaatio.

Hauskaa ja mielenkiintoista tässä on luomiskertomuksen ja tieteellisen selityksen samankaltaisuus.

Kari Enqvist sanoo: ”On tosiseikka, että luonnonvakioiden arvojen muuttaminen tekisi maailmasta tyystin erilaisen. Neutroni on 0,1 prosenttia protonia painavampi, mutta jos se olisi protonia 0,1 prosenttia kevyempi, universumissa ei olisi tähtiä eikä stabiileja atomeja – eikä lainkaan elämää. Vaikuttaa siltä, että neutronin massa on hienosäädetty ihmistä varten, sillä eikö se voisi olla melkein millainen tahansa? Saman lajisia esimerkkejä on muitakin: maailmankaikkeuden massan ja energian yhteenlaskettu määrä on äärimmäisen lähellä ns. kriittistä tiheyttä; pienikin poikkeama antaisi lopputulemaksi kosmoksen, joka olisi romahtanut kasaan tai sitten laajentunut niin hitaasti, ettei galakseja olisi muodostunut lainkaan.”

Tiedemiehet suosivat sattumaa selitykseksi maailmankaikkeuden, maailman ja elämän syntymiselle. Minun mielestäni nuo hyvin tarkat luonnonvakioiden säädöt viittaavat paremmin siihen, että on tarvittu ulkopuolista ohjausta, jotta saadaan järkevä lopputulos. Sitä voi hyvin kutsua luomiseksi. Ennen teknistä toteutusta on varmaankin ollut ensin suunnitelma.

Dan Hooper sanoo osuvasti: ”Huolimatta siitä odotammeko Jumalan vai kvanttimekaniikan lakien tarjoavan vastauksen, emme pääse eroon miksi -kysymyksistä. Perustelemattoman tosiasian voi yrittää työntää mahdollisimman pitkälle, mutta lopulta miksi -kysymysten sarjaan pitää antaa vastaus, joka on enemmän kuin pelkkä ’koska’.”

Tiede pyrkii vastaamaan miten -kysymykseen mutta ei pysty vastaamaan miksi -kysymykseen. Kristinuskolla on siihen vastauksia.